Oppimateriaaleja

Yritystoiminnan suunnittelu

Liiketoimintamahdollisuuksien etsiminen ja ideoiminen

  • Valitse yksi kaupunginosa (Esim. Kamppi), johon, suunnittelet mahdollisesti perustavasi yrityksen, käytä apuna alapuolelta löytyvää karttaa

  • Pääkaupunkiseudun kartta 

  • Listaa tehtävävihkoon siellä pyydetyt yritykset

  • Käy 3 kohteessa havainnoimassa asiakkaita/toimintaa.

  • Tee tehtävät 1 ja 2


    • Kestävä kehitys ravintola-alalla 


    Kestävä kehitys ravintola-alalla voi pitää sisällään seuraavia asioita:

    • Ekologinen vastuu

      • Lähiruoan ja sesonkiraaka-aineiden käyttö

      • Kasvispainotteiset vaihtoehdot

      • Energian ja veden säästö, jätteiden lajittelu ja hävikin vähentäminen

    • Sosiaalinen vastuu

      • Reilu työympäristö ja henkilöstön hyvinvointi

      • Asiakkaiden hyvinvoinnin huomioiminen (esim. terveelliset vaihtoehdot)

    • Taloudellinen vastuu

      • Kannattava liiketoiminta, joka huomioi resurssien rajallisuuden

      • Pitkän aikavälin suunnittelu, ei pelkkää lyhytaikaista voittoa

    YRITYKSEN NIMI

    Hyvän nimen tunnuspiirteet:

    • Helppo muistaa ja lausua → lyhyt ja ytimekäs toimii parhaiten.

    • Kuvaava → antaa vihjeen toimialasta (esim. kahvila, leipomo, ravintola).

    • Erottuva → ei sekoitu liikaa kilpailijoihin.

    • Positiivinen mielikuva → tuo esiin jotain houkuttelevaa (esim. maku, tunnelma, tuoreus).

    • Kansainvälisesti toimiva (jos kohderyhmä on myös turisteja) → ei vaikeita ääntämisiä.

    Nimen keksimisen menetelmiä:

    Sanojen yhdistely

      • Esim. Maku + Hetki = Makuhetki, Cafe + Aura = Cafe Aura

      • Paikkaan liittyminen

      • Käytä kaupunginosan, kadun tai alueen nimeä (esim. Kallion Kulma, RantaCafe).

    3. Teema ja tunnelma

      • Kuvaa, mitä asiakas kokee (Iloinen Lusikka, Arjen Tauko, Hyvän Mielen Kahvila).

    4. Persoonallinen twisti

      • Käytä omaa nimeä tai lempinimeä (Tanjan Tupa, Cafe Muhli).

    5. Kestävä kehitys ja trendit

      • Jos idea liittyy vastuullisuuteen → LuomuLautanen, Zero Waste Cafe, Kasvikeidas.



    MIKÄ ON LIIKEIDEAN TIIVISTELMÄ?

    • Se kertoo olennaisen yrityksestä muutamassa lauseessa.

    • Vastaa kolmeen kysymykseen:

      1. Mitä tarjoamme? (esim. ravintolapalvelut, lounas, kahvilatuotteet, catering)

      2. Kenelle tarjoamme? (asiakaskohderyhmä, esim. opiskelijat, perheet, lähialueen yritykset)

      3. Miten erotumme? (esim. kotimaiset raaka-aineet, nopea palvelu, erikoisruokavaliot, ainutlaatuinen tunnelma)

    Hyvä tiivistelmä on:

    • Ytimekäs – yleensä 3–5 lausetta riittää.

    • Selkeä ja ymmärrettävä – ei ammattijargonia, vaan arkikieltä.

    • Houkutteleva – herättää kiinnostuksen, niin että lukija haluaa tietää lisää yrityksestä.

    Esimerkki:

    Kahvila Aurinko tarjoaa paikallisista raaka-aineista valmistettuja kevyitä lounaita ja erikoiskahveja Helsingin keskustassa. Asiakkaitamme ovat erityisesti nuoret aikuiset ja etätyöntekijät, jotka arvostavat terveellisyyttä ja rentoa ilmapiiriä. Erottaudumme kilpailijoista viihtyisällä työskentelytilalla ja kestävän kehityksen mukaisilla valinnoilla.



    YRITYSMUODOT

    1. Toiminimi (Tmi)

    • Yrittäjä toimii yksin ja vastaa yrityksen toiminnasta henkilökohtaisesti.
    • Ei erillistä oikeushenkilöä – yrittäjä ja yritys ovat sama.
    • Vastuu: henkilökohtainen, myös veloista.
    • Sopii: pienimuotoiseen toimintaan, esim. freelanceri tai käsityöläinen.

    2. Avoin yhtiö (Ay)

    • Perustetaan vähintään kahden henkilön kesken.
    • Yhtiömiehet vastaavat henkilökohtaisesti ja yhteisvastuullisesti yrityksen veloista.
    • Sopii: pienyrityksille, joissa yhteistyö on tiivistä.

    3. Kommandiittiyhtiö (Ky)

    • Vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies.
    • Vastuunalainen vastaa veloista henkilökohtaisesti, äänetön vain sijoittamallaan pääomalla.
    • Sopii: sijoittajalle ja aktiiviselle yrittäjälle yhteistyössä.

    4. Osakeyhtiö (Oy)

    • Yleisin yritysmuoto Suomessa.
    • Perustetaan yhdellä tai useammalla henkilöllä.
    • Vastuu rajoittuu sijoitettuun pääomaan – ei henkilökohtaista vastuuta veloista.
    • Vaatii osakepääoman (ei minimivaatimusta yksityisessä Oy:ssä).
    • Sopii: kasvuhakuisille yrityksille ja riskienhallintaan.

    5. Osuuskunta

    • Jäsenet omistavat yhdessä osuuskunnan.
    • Tavoitteena jäsenten taloudellinen hyöty, ei voiton maksimointi.
    • Vastuu rajoittuu sijoitettuun osuuteen.
    • Sopii: yhteisölliseen toimintaan, esim. työosuuskunnat tai kuluttajaosuuskunnat.

    Miten valita oikea yritysmuoto?

    1. Yritystoiminnan laajuus

    • Pienimuotoinen toiminta → Toiminimi (Tmi) voi olla riittävä.
    • Kasvuhakuinen tai riskialtis toiminta → Osakeyhtiö (Oy) tarjoaa parempaa suojaa.

    2. Yrittäjien määrä

    • Yksin → Toiminimi tai osakeyhtiö.
    • Useampi henkilö → Avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö tai osuuskunta.

    3. Vastuun jakautuminen

    • Haluatko rajoittaa henkilökohtaista vastuuta?
      → Valitse osakeyhtiö tai osuuskunta.
    • Oletko valmis vastaamaan veloista henkilökohtaisesti?
      → Toiminimi, avoin yhtiö tai kommandiittiyhtiö.

    4. Pääoman tarve

    • Ei suurta alkupääomaa → Toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö.
    • Mahdollisuus sijoittaa pääomaa → Osakeyhtiö tai kommandiittiyhtiö.

    5. Verotus

    • Toiminimi: tulos verotetaan henkilökohtaisena tulona.
    • Osakeyhtiö: yritys maksaa yhteisöveron, ja osingot verotetaan erikseen.
    • Osuuskunta: verotus riippuu toiminnan luonteesta.

    6. Tavoitteet ja toiminnan luonne

    • Voiton tavoittelu → Osakeyhtiö.
    • Yhteisöllinen tai jäsenlähtöinen toiminta → Osuuskunta.
    • Sivutoiminen tai harrastuspohjainen yrittäjyys → Toiminimi.

    MIKÄ ON YRITYKSEN PALVELUMALLI?

    Ravintolan palvelumalli tarkoittaa sitä, miten ravintola järjestää ja toteuttaa asiakaspalvelun sekä ruokailukokemuksen. Se voi vaihdella paljon ravintolan tyypin, konseptin ja kohdeyleisön mukaan. Tässä pääpiirteittäin, mitä palvelumalleja on yleisesti olemassa:

    • Isännöity/täysimittainen pöytäpalvelu (full-service)

      • Asiakas istuu pöydässä, tarjoilija tilaa juomat, suosittelee annoksia, tuo ruoan pöytään.
      • Tyypillinen konsepti: fine dining, bistronit, perheravintolat.
      • Hyödyt: henkilökohtainen palvelu, laadukas ruokailukokemus.
      • Haasteet: kustannukset, pidemmät ruokailuajat.

    • Itsetarjoilu / kahvila-tyyppinen (self-service / counter-service)

      • Asiakas tilaa/hae annokset tiskiltä, saatetaan kantaa pöytään itse tai tuoda kaupasta.
      • Tyypillinen konsepti: pikaruoat, kahvilat, deli.
      • Hyödyt: nopea palvelu, tehokkuus, alhaisemmat työvoimakulut.
      • Haasteet: rajoitettu henkilökohtainen palvelu.

    • Tiskiltä tilattava pöytään-tuonti (bar/good-service hybrid)

      • Asiakas tilaa tiskiltä ja etukäteistilaus tai juomat tuodaan pöytään.
      • Tyypillisesti tukeutuu baaripalveluun ja nopeaan kiertoon.
      • Hyödyt: joustavuus, nopeus.
      • Haasteet: voi olla vähemmän intiimiä kuin täysi pöytäpalvelu.

    • Buffet / itsepalvelu (buffet)

      • Asiakas valitsee annoksia itse, mahdollisesti maksaa kertaluonteisesti.
      • Tyypillinen konsepti: lauttaravintolat, perheravintolat, hotellien aulabuffetit.
      • Hyödyt: suuri valikoima, nopea kierto.
      • Haasteet: laadun ja annoskoko-ohjaus, jälkiruokakasattelu.

    • Ravintola- ja keittiökonseptin yhdistelmät (concept-driven)

      • Esimerkiksi tapas-tyylinen pöydässä jaettu menu, tai yhteisruokailuillalliset.
      • Tyypillinen: kokemuspohjaiset illalliset, pop-upit.
      • Hyödyt: erottuvuus, keskustelukulttuuri.
      • Haasteet: opeteltava palvelu ja logistiikka.

    Mitä palvelumallia valitaan?

    • Kohderyhmä ja tilausvolyymi: kiireiset asiakkaat voivat suosia nopeaa, itsepalvelun tyyppistä mallia; pienemmät ryhmät voivat arvostaa henkilökohtaista pöytäpalvelua.
    • Käytännön kustannukset: täysimittainen pöytäpalvelu vaatii enemmän henkilökuntaa ja tilaa.
    • Konsepti ja brändi: luksus- tai kokemuspainotteinen brändi hyödyntää usein täysikasvua pöytäpalvelua.
    • Tilat ja sijainti: pienissä tiloissa voi olla tehokkaampaa käyttää tiskiltä tilattavaa mallia.

    Esimerkkejä käytännön tilanteesta

    • Pääkaupunkiseudulla trendikkäissä ravintoloissa saatetaan yhdistää "rento pöytäpalvelu" ja "bar-tilat" tarjoten sekä henkilökohtaista palvelua että nopeaa juomatarjoilua.
    • Perheystävällinen ravintola voi käyttää buffet- tai itsepalvelukeittiötä, jotta isovanhemmat ja lapset saavat nopean ja selkeän ruokailukokemuksen.


    HINNOITTELU


    Kustannusten analysointi: Perusta hinnoittelulle

    • Muuttuvat kustannukset:
      • Raaka-aineet: Laske tarkkaan jokaisen annoksen raaka-ainekustannukset. Käytä reseptejä ja punnitse ainekset.
      • Pakkausmateriaalit: Jos tarjoat take-away-annoksia.
      • Juomien kustannukset: Hankintahinta, mukaan lukien pullot, tölkit, hanat.
    • Kiinteät kustannukset: Nämä pysyvät samana riippumatta myynnistä.
      • Vuokra: Liiketila, keittiö.
      • Palkat: Työntekijöiden palkat (myös itsesi).
      • Vakuutukset: Kiinteistö, vastuut.
      • Markkinointi: Mainonta, nettisivut.
      • Energia: Sähkö, vesi, lämmitys.
      • Kirjanpito, tilitoimisto.
      • Koneiden ja kalusteiden poistot.
    • Kustannusten laskeminen:
      • Annoskohtaisesti: Laske jokaisen annoksen raaka-ainekustannukset.
      • Kokonaiskustannukset: Laske kaikki kiinteät ja muuttuvat kustannukset kuukaudessa.
      • Katteiden laskeminen:
        • Bruttokate: Myyntihinta - raaka-ainekustannukset.
        • Käyttökate: Myynti - kaikki kustannukset (bruttokate - muut kustannukset).

    2. Kohderyhmän ja kilpailijoiden analysointi: Markkinatutkimus

    • Kohderyhmä:
      • Tulotaso: Mitä asiakkaat ovat valmiita maksamaan?
      • Mieltymykset: Mitä he haluavat? Onko halpaa vai premium-tasoa?
      • Kilpailijat:
        • Hinnoittelu: Miten kilpailijat hinnoittelevat samankaltaisia tuotteita?
        • Laatu: Miten laatu vertautuu kilpailijoihin?
        • Sijainti: Mikä on alueen hintataso?

    3. Hinnoittelustrategiat: Valitse oikea tapa

    • Kustannuspohjainen hinnoittelu:
      • Laske kustannukset ja lisää haluttu kate.
      • Helppo, mutta ei välttämättä optimoi voittoa.
    • Arvopohjainen hinnoittelu:
      • Hinnoittele sen arvon mukaan, jonka asiakkaat näkevät.
      • Vaatii hyvää markkinatutkimusta ja brändäystä.
    • Kilpailupohjainen hinnoittelu:
      • Hinnoittele kilpailijoiden mukaan.
      • Vaatii jatkuvaa kilpailijoiden seuraamista.
    • Psykologinen hinnoittelu:
      • Esim. 9,90 € vs. 10,00 €.
      • Vaikuttaa asiakkaiden havaintoon hinnasta.
    • Premium-hinnoittelu:
      • Korkeampi hinta, laadukkaat raaka-aineet ja palvelu.
      • Vaatii vahvan brändin ja kohderyhmän.

    4. Katteen asettaminen: Tavoitteiden asettaminen

    • Bruttokate: Tavoite on yleensä 60-75 % myynnistä (riippuu annoksesta ja liiketoimintamallista).
    • Käyttökate: Riittääkö kate kattamaan kaikki kustannukset ja tuottamaan voittoa?
    • Tavoitteet: Miten paljon haluat ansaita itsellesi?

    5. Hinnan määrittäminen: Annos kerrallaan

    1. Raaka-ainekustannukset: Laske jokaisen annoksen raaka-ainekustannukset.
    2. Muut kustannukset: Laske annoksen osuus kiinteistä kustannuksista (esim. vuokra, palkat).
    3. Haluttu kate: Päätä, kuinka paljon haluat ansaita jokaisella annoksella.
    4. Hinta: Laske myyntihinta: Raaka-ainekustannukset + muut kustannukset + kate.
    5. Vertaa: Tarkista, onko hinta kilpailukykyinen ja vastaako se kohderyhmän maksukykyä.

    6. Tarkastelu ja säätäminen: Jatkuva prosessi

    • Seuraa myyntiä: Mitkä annokset myyvät hyvin, mitkä huonosti?
    • Tarkkaile kustannuksia: Nousevatko raaka-aineiden hinnat?
    • Päivitä hintoja: Säädä hintoja tarvittaessa (esim. sesongin mukaan, kustannusten muutokset).
    • Analysoi kannattavuutta: Onko liiketoiminta kannattavaa?
    • Testaa: Kokeile eri hinnoitteluvaihtoehtoja ja katso, mikä toimii parhaiten.
    • Käytä myyntitietoja: Hyödynnä myyntitietoja hinnoittelun kehittämiseen ja tarjouksiin.

    Vinkkejä:

    • Ole realistinen: Älä alihinnoittele, mutta älä myöskään ylihinnoittele.
    • Asiakaspalaute: Kysy asiakkailta, mitä he pitävät hinnasta.
    • Joustavuus: Ole valmis muuttamaan hintoja tarvittaessa.
    • Tarjoukset: Käytä tarjouksia ja kampanjoita houkuttelemaan asiakkaita.
    • Koulutus: Hanki tarvittaessa apua ravintola-alan asiantuntijoilta.

    Esimerkki:

    Oletetaan, että valmistat burgerin.

    1. Raaka-ainekustannukset: Sämpylä 0,50 €, pihvi 2,00 €, salaatti, tomaatti, kastike 0,50 € = Yhteensä 3,00 €
    2. Muut kustannukset: Osuus vuokrasta, palkoista, energiasta ym. 1,50 €
    3. Haluttu kate: 50% (3,00 € + 1,50 €) = 2,25 €
    4. Hinta: 3,00 € + 1,50 € + 2,25 € = 6,75 €


    TOIMITILAT

    Mitä miettiä ensin

    • Budjetti ja tilan koko: kuukausivuokra neliöperusteisesti, tilan käyttötarkoitus 
    • Liikkuminen: miten asiakkaat/työntekijät saapuvat (rata/metro/tram/bussit, pyöräilyreitit, automaksut, pysäköinti).
    • Läheisyys kumppaneihin/asiakkaisiin: lähellä asiakastoimialasi tai yhteistyökumppaneita.
    • Tulevaisuuden skaalautuvuus: joustavat sopimukset, tilankäytön muutosmahdollisuudet
    • Alueellinen buukkaus: missä on valmiiksi toimitila- sekä rakennusten tuki (kone-, verkkoinfra, siivous, turvallisuus).

    Mistä kannattaa hakea

    • Kaupunkikeskukset ja vilkkaat kävelykadut: alueet, joilla on paljon jalankulkijaliikennettä ja iltaelämää.
    • Lähellä metro-/junaristejä sekä bussiliikenteen solmukohtia: helpottaa asiakasvirtoja ja työntekijöiden saantia.
    • Lähialueet toimialakeskittymät: yliopistot, toimistokeskittymät, kauppakeskukset.
    • Sillat, joissa on jo kevyen ruokaravintolan kysyntää (esim. lounas- ja iltaliiketoiminta).

    Vinkkejä aluevalintaan pääkaupunkiseudulla

    • Helsinki
      • Kallio, Punavuori, Kamppi ja Hakaniemi: vilkas kävelykeskusta, paljon illan ja viikonloppujen asiakkaita, sopii kahvilalle ja pienelle ravintolalle.
      • Lauttasaari ja Töölö: hyvää paikalliskeskustunnelmaa, perhe- ja toimistosegmenttiä, helppo asioida autopaikoilla.
      • Pasila: voimakas toimistokoneliiketoiminta ja suuria tiloja – hyvä, jos tarvitset isompaa ravintolaa tai kevyttuotantotilaa.
      • Espoo: Tapiola ja Espoon keskus sekä Leppävaara (Iso Omena) tarjoavat vilkasta ostos-/toimistoliikettä ja monipuolisia liikenneyhteyksiä. Sello- ja Iso Omenan alueet houkuttelevat laajaa asiakaskuntaa.
      • Vantaa: Aviapolis-alue (lentokentän läheisyys houkuttelee sekä työ- että matkailupakettia), Myyrmäki ja Tikkurila tarjoavat edullisempia tilavaihtoehtoja ja suurta jalankulkijavirtaa etenkin ostari- ja bussiliikenteen ympärillä.
    • Espoo-erikoistapahtumat ja opiskelijat: Otaniemi ja Aalto-yliopiston lähialueet ovat hyviä kahvila-/kevyen lounaan paikkoja, mutta tilojen hintataso voi olla korkeampi ja kilpailu tiukempaa.
    • Vantaa: Aviapoliksen ja Tikkurilan alueet voivat tarjota suurempia tiloja ja näkyvyyttä lentokentän läheisyyden kautta; Myyrmäki tarjoaa kohtuullisia vuokria ja vilkasta kaupunkiasumista.

    Käytännön hankesuunnitelma

    • Määrittele tilantarve: koko, keittiön varustetaso, keittiön seuraavan vaiheen skaalautuvuus, kevyet toiminnot (kahvila) vs. täysravintola.
    • Arvioi liikennöitävyys ja asiakasvirta: onko paikalla potentiaaliset päivittäiset asiakasvirrat sekä ilta- ja viikonloppuliike?
    • Vuokrahinta ja pitkän aikavälin kustannukset: miten tilan kohtuullinen vuokra suhteessa potentiaaliseen liikevaihtoon? Muista huomioida käyttökustannukset (vesi, sähkö, jäte, keittiövaatimukset).
    • Luvat ja vaatimukset: hygieniat, keittiö, tulipesä, ilmanvaihto, mahdolliset poikkeuslupavaatimukset (erityisesti ilta-ajat).
    • Yhteistyö kiinteistönvälittäjien kanssa: paikalliset kiinteistönvälittäjät tuntevat alueen hintatasot, tilojen mahdollisuudet ja sopivimmat rakennukset ravintolatoimintaan.
    • Käy paikan päällä sekä arvioi arkipäivän ja viikonlopun liikenne sekä pysäköinti.

    Mitä kysyä tilan myyjältä/välittäjältä

    • Mitä tilaa on käytettävissä ja millainen keittiötilan varustus on?
    • Mikä on nykyinen vuokra, vastike, sekä mahdolliset vuosittaiset korotukset?
    • Mitä tilaan sisältyy (rasvakaivo, ilmanvaihto, palovartiointi)?
    • Onko alueella kilpailua? Millainen asiakaskunta vierailee kyseisellä alueella?
    • Voiko tilaa muuttaa/laajentaa myöhemmin?

    Lyhyt lista alueista (yhteenveto)

    • Helsinki: Kallio, Punavuori, Kamppi, Hakaniemi, Pasila, Töölö, Lauttasaari; lisäksi keskustan ulkopuolella hieman halvempia vaihtoehtoja Metsälän alueella.
    • Espoo: Tapiola, Espoon keskus, Leppävaara, Sello- ja Iso Omena -alueet.
    • Vantaa: Aviapolis (lentokenttä), Myyrmäki, Tikkurila.

    HENKILÖSTÖ

    Tässä on lista huomioitavista seikoista, kun pohditaan henkilöstön palkkaamista uuteen ravintolaan. 

    Henkilöstöstrategia ja roolit

    • Mitä rooleja tarvitaan alussa (esim. keittiö: keittiöpäällikkö/keittiömestari, keittäjät, kokit; myynti: tarjoilijat, vastaanotto/baari; johto: ravintolapäällikkö, osa-aikaiset/kausityöntekijät).
    • Osaamistarpeet: kokin erityisosaaminen (lounas/illallinen), tarjoilijoiden asiakaspalvelutaidot, kausityöntekijöiden tarve sesongeittain.
    • Henkilöstömäärän suunnittelu eri tilanteissa (normaali päivä, lounasruuhka, iltatapahtuma, kiireinen viikonloppu)

    • Kustannusarvio ja palkkataso
    • Selvitä palkkakustannusten jakautuminen: peruspalkat, lisät, ylityökorvaukset, lomapalkat, mahdolliset provisiot/bonukset.
    • Selvitä myös sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut, sairaus- ja tapaturmavakuutukset.

    • Rekrytointi 
    • Mieti, mistä voit löytää työvoimaa (usein paikalliset työpaikkasivustot, oppilaitokset, sosiaalinen media, suositukset).
    • Mieti hiukan valmiiksi valintakriteereitä: asiakaspalveluhenkisyys, paineensietokyky, tiimityötaidot, kielitaito, ravintola- ja ruoanvalmistusosaaminen

    MARKKINOINTI JA MYYNTI

    Ymmärrä kohderyhmä ja erotu

    • Määrittele asiakkaasi: kuka on pääasiallinen kävijäsi (ikä, elämäntilanne, tulotaso, kiinnostuksen kohteet)?
    • Selkeä arvolupaus: miksi asiakkaat valitsevat sinun ravintolasi ja mitä he saavat, mitä kilpailijat eivät tarjoa (esim. omaleimainen ruokalista, kotoisa tunnelma, kestävyys, kaupungin paras vegaaninen valikoima jne.).
    • Brändi ja tarina: lyhyt, helposti muistettava viesti, joka näkyy sisustuksessa, henkilökunnassa ja viestinnässä.

    • Kanavat ja keinot tavoittamiseen
    • Paikallinen näkyvyys:
      • Esim. Google My Business ja paikallinen SEO: ajan tasaiset osoitteet, aukioloajat, kuvat, arviot. Pyydä asiakkaita jättämään arvosteluja.
      • Otsikot ja kuvien hakukoneoptimointi (ruokalistasta ja tapahtumista).
    • Verkkosivut: mobiiliystävällinen, varausmahdollisuus, menu, tarina, yhteystiedot, ajankohtaista.
    • Sosiaalinen media: valitse 1–2 pääkanavaa, joissa kohderyhmäsi on (esim. Instagram, TikTok). Julkaise säännöllisesti:
      • ruoka-annoksia, keittiön bugeja, taustatietoa keittiöstä
      • behind-the-scenes, ruoanlaitto, henkilökunnan esittelyt
      • paikalliset tapahtumat ja yhteistyöt
    • PR ja yhteisöt:
      • tapahtuma avajaispäivänä, "soft opening" tai tasting-tilaisuuksia bloggaajille ja paikallisille medioille
      • yhteistyöt: lähialueen toimijat, toimistot, kortteli-tilaisuudet, sponsorointi
    • Asiakasymmärrys ja CRM:
      • kerää sähköpostiosoitteita varauksista tai kanta-asiakasohjelman kautta
      • lähetä tervetulotoivotus, erikoistarjoukset syntymäpäivänä, personoidut suositukset
    • Uudelleenmarkkinointi ja kannustus:
      • muistutusviestit varausten yhteydessä, lounas- tai illallispakettitarjoukset
      • kanta-asiakasohjelma, palkinnot suosittelusta, arvonnat

      • Erinomainen asiakaskokemus, jolla rakennetaan suhdetta
    • Ennakointi ja palvelu:
      • nopea vastaanotto, ystävällinen palvelu, suositukset ruokien kanssa
      • huomioi erityisruokavaliot ja allergiat
    • Joustava ja toistuva vuorovaikutus:
      • kysy palautetta aterian jälkeen, tarjoa nopeaa korjauskeinoa jos jokin on vialla
      • kehitä henkilökohtaisia suosituksia kanta-asiakkaille
    • Tapahtumat ja yhteisöllisyys:
      • teemailtoja, viini- tai olutillat, ruoka-teemaiset illat
      • yhteistyöt paikallisten tuottajien kanssa (tuotteet luontevasti menuun)
    • Luotettava laadunhallinta:
      • johdonmukaiset annokset, ylläpidä hinnan ja laadun läpinäkyvyyttä
      • siisteys ja miellyttävä ilmapiiri
    1. Konkreettinen 90 päivän toimintasuunnitelma
    • Viikot 1–2:
      • määrittele kohderyhmä ja arvolupaus
      • suunnittele brändiviestintä ja visuaalinen ilme
      • perusta Google My Business ja verkkosivut/varausjärjestelmä
    • Viikot 3–4:
      • käynnistä sosiaalinen media – 2–3 postausta viikossa
      • järjestä pieni avajaiset/preview-tilaisuus paikallisille medioille ja vaikuttajille
      • aloita kanta-asiakasohjelma tai liittymä etukäteen
    • Kuukaudet 2–3:
      • aktiivinen paikallinen markkinointi: kontaktit yrityksiin, yhteistyöt, tapahtumat
      • kerää palautetta asiakkaista ja tee parannukset
      • optimoi hinnoittelu, tarjoukset ja erikoismenun komboja
    • Jatkuva:
      • seuraa mittareita (katso seuraavaksi)
      • pidä sisällön vaihtelu ja reagoi sesongeihin
      • säännölliset asiakaspalautekyselyt ja toiminnan kehittäminen

      • Esimerkkejä viestinnästä ja käytännön toteutuksesta
    • Avajaisviesti (sähköposti/medialle/social): lyhyt tarina, päivämäärä, varaukset, erikoismenut, kanta-asiakasetujen alku
    • Henkilöstöesittely: "Tapaa keittiötiimi" – lyhyet tarinat ja kuvat
    • Ruokavalikot: päivitetty, helposti jaettavissa verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa
    • Kanta-asiakasohjelma: pistejärjestelmä, palkinnot (ilmainen juoma, alennus, erikoismenu)

    Muut huomioitavat seikat

    • Lokalismi: korosta paikallisia raaka-aineita ja yhteisöllisyyttä
    • Ympäristövastuu: jätteiden minimointi, kierrätys, käyttötottumukset
    • Esteettömyys: esteetön pääsy, selkeät hintaerottelut, ruokalistat selkeällä kielellä

    TALOUSSUUNNITELMA

    Taloussuunnitelman pääkohdat

    1. Alkukustannukset

      • Yrityksen perustamiseen liittyvät kulut (esim. rekisteröinti, laitteet, tilat, markkinointi).
      • Investoinnit ennen toiminnan aloittamista.

    2. Rahoitussuunnitelma

      • Mistä rahoitus tulee: omat säästöt, lainat, avustukset, sijoittajat.
      • Rahoituksen määrä ja aikataulu.

    3. Tulonlähteet ja myyntiennusteet

      • Arvio siitä, kuinka paljon ja mistä yritys saa tuloja.
      • Kuinka paljon tuotteita/palveluita myydään ja mihin hintaan.

    4. Kulujen arviointi

      • Kiinteät kulut (vuokrat, palkat, vakuutukset).
      • Muuttuvat kulut (materiaalit, logistiikka, markkinointi).

    5. Kannattavuuslaskelmat

      • Arvio siitä, milloin yritys alkaa tuottaa voittoa.
      • Katetuottolaskelmat ja analyysi siitä, milloin tulot kattavat kulut.

    6. Kassavirtaennuste

      • Kuukausittainen arvio rahavirroista: milloin rahaa tulee ja milloin sitä menee.
      • Tärkeä maksuvalmiuden seuraamiseksi.

    7. Tuloslaskelma ja tase-ennuste

      • Tuloslaskelma: arvio yrityksen tuotoista ja menoista esim. ensimmäisen vuoden ajalta.
      • Tase: kuvaa yrityksen varat, velat ja oma pääoma.


    MIKÄ ON LIIKETOIMINTASUUNNITELMA?

    Liiketoimintasuunnitelma on dokumentti, joka kuvaa yrityksen tavoitteet, keinot niiden saavuttamiseksi sekä taloudelliset ja operatiiviset suunnitelmat. Se toimii tiekarttana liiketoiminnan käynnistämiselle tai kasvattamiselle ja on usein välttämätön rahoituksen hakemisessa sekä sidosryhmien suuntautumisen varmistamisessa.

    Tärkeimmät tarkoitukset

    • Selkeyttää liiketoimintakonseptia ja strategiaa
    • Tarjota konkreettinen rahoitus- ja toimintasuunnitelma
    • Toimia ohjenuorana päätöksenteossa ja seurannassa
    • Esitellä yritys sijoittajille, pankille tai mahdollisille yhteistyökumppaneille

    Yleisin rakenne (konsultatiivinen malli)

    • Tiivistelmä (Executive summary): tiivis yhteenveto liiketoiminnasta, tavoitteista ja taloudellisista tarpeista
    • Yrityksen kuvaus: yrityksen toimiala, missio, visio, arvot, liiketoiminnan luonne
    • Tuotteet ja/tai palvelut: mitä tarjotaan, ominaisuudet, hyödyt, kilpailuedut
    • Markkina ja kilpailu: kohdemarkkinat, asiakkaat, markkinakoko, kilpailutilanne, SWOT
    • Liiketoimintamalli ja markkinointi/sales: miten ansaitaan rahaa, hinnat, jakelukanavat, markkinointi- ja myyntisuunnitelma
    • Organisaatio ja johto: tiimi, roolit, henkilöstösuunnitelma
    • Operatiivinen suunnitelma: tuotanto tai toimitusketju, tilat, teknologia, prosessit
    • Talouslaskelmat: tuloslaskelma, kassavirtaennusteet, tase, breakeven, rahoitustarve
    • Rahoitus-/ostoehdot: kuinka paljon rahoitusta haetaan, mihin sitä käytetään, takaisinmaksu- ja kannattavuusennusteet
    • Riskit ja kehityssuunnitelmat: olennaiset riskit sekä varasuunnitelmat

    Kun kannattaa kirjoittaa

    • Uuden yrityksen käynnistäminen, rahoituksen hakeminen tai suunnitelman päivittäminen kasvun tueksi
    • Sidosryhmien vakuuttaminen ja sisäinen strateginen suunnitelma

    Vinkkejä kirjoittamiseen

    • Pidä tavoitteet ja oletukset realistisina; tue ne dataan.
    • Räätälöi suunta sekä sisältö yleisön mukaan (investorit, pankki, kumppani).
    • Tee talousennusteista selkeitä ja läpinäkyviä; tunnista riskejä ja herkkyystestejä.
    • Päivitä säännöllisesti; pidä elossa asialliset tavoitteet ja mittarit.
    • Käytä visuaalisia apukuvia: diagrammit, aikajanat ja taulukot tuo selkeyttä.


    LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN SISÄLTÖ:


    1. Yrityksen kuvaus

    Nimi, toimiala, liikeidean tiivistelmä

    2.  Asiakkaat ja markkinat

    • Kohderyhmät ja asiakastarpeet

    • Markkinoiden koko ja trendit (esim. kasvisruoan kasvu, take away -palvelut)

    • Kilpailijat ja oma kilpailuetu

    3. Tuotteet ja palvelut

    • Mitä myydään (ruokalajit, palvelut, erikoisuudet)?

    • Hinta- ja palvelumalli

    4. Toiminta ja resurssit

    • Tarvittavat tilat ja sijainti

    • Henkilöstön määrä ja osaaminen

    • Toimittajat, yhteistyökumppanit

    5. Markkinointi ja myynti

    • Miten asiakkaat tavoitetaan (esim. sosiaalinen media, kanta-asiakasohjelmat, tapahtumat)?

    • Miten rakennetaan asiakassuhteita?

    6. Taloussuunnitelma

    • Arvioidut kustannukset (esim. raaka-aineet, vuokra, palkat)

    • Tulonlähteet (esim. lounasmyynti, ilta-asiakkaat, kotiinkuljetus)

    • Kannattavuuden arvio (milloin yritys voisi tehdä voittoa?)

    7. Kestävä kehitys liiketoiminnassa

    • Miten yritys huomioi ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset kestävän kehityksen näkökulmat?

    • Esimerkkejä: hävikin vähentäminen, lähiruoan käyttö, vastuullinen henkilöstöpolitiikka

    Luo kotisivut ilmaiseksi! Tämä verkkosivu on luotu Webnodella. Luo oma verkkosivusi ilmaiseksi tänään! Aloita